UniOulu Hakijan opas 2027 - Portfolio - Page 37
37
Pohjoissaamea puhutaan
Suomen lisäksi Ruotsissa
ja Norjassa.
Pohjoissaame on yksi Suomessa puhuttavista kolmesta saamen kielistä. Sitä
puhutaan myös Norjassa ja Ruotsissa.
Pohjoissaamea voi opiskella pääaineena
Suomessa ainoastaan Oulun yliopiston
Giellagas-instituutissa.
Pohjoissaamen opetus on pääsääntöisesti
kampuksella tapahtuvaa lähiopetusta,
mutta myös hybridina tai kokonaan etänä
järjestettävää opetusta. Voit hakea opiskelemaan pohjoissaamea, jos sinulla on hyvä
pohjoissaamen kielen taito.
Lisäksi sinulla on mahdollista opiskella
pohjoissaamea vieraana kielenä alkeista.
Sivuaineopinnot 25 op suoritettuasi voit
hakea pohjoissaamen opiskeluoikeutta.
sánit ja cealkagat ráhkaduvvojit. Davvisámegiela oaiveávnnasoahput lágiduvvojit
lagaš-, hybrida- ja gáiddusoahpahussan.
Almmolaš oahput ja oalgeávnnasoahput
lágiduvvojit dábálaččat kampusis Oulus.
Ovttasbargu earáge
sámi lágádusaiguin
Oulu universitehta Giellagas-instituhtas lea
riikkaviidosaš ovddasvástádus sámegiela
bajimuš dutkamis ja oahpahusas Suomas, ja instituhta atná ávvira sámegielaid
seailumis. Sámegielaid oahppoávdnasis
lea ovttasbargu Romssa Arktalaš universitehtain ja Guovdageainnu Sámi Allaskuvllain. Suoma eará sámi lágádusaiguin,
ovdamearkka dihtii Sámedikkiin ja Sámi
oahpahusguovddážiin, leat Giellagasas
nana oktavuođat.
Boađe!
Sámegielaid oahppoávdnasa váimmus lea
davvi ja árktalaš guovlu. Oulu universitehta
háliida atnit ávvira sámegielaid seailumis.
Dušše Oulus sáhttá studeret buot golbma
sámegiela mat hállojuvvojit Suomas.
Giella gaskaoapmin ja dutkanfáddán
Davvisámegiela áššedovdin giella lea
dutnje sihke gaskaoapmi ja dutkanfáddá.
Oahpuid áigge dovdát davvisámegiela
gárggiideami, giellaealáskahttima, giellagáhttema, suopmaniid ja maiddái eará
sámegielaid. Oahpat maiddái áddet hállojuvvon ja čállojuvvon giela erohusaid, giela
ráhkadusa ja dan mainna lágiin jietnadagat,
Sámegielaid lassin Giellagas-instituhtas
sáhtát studeret ja dutkat sámi kultuvrra.
Máŋggalágan bargovejolašvuođat
Oahpuid áigge dus šaddá davvisámegiela
áššedovdi. Davvisámegiela studeanttat
ožžot álkit barggu oahpuid maŋŋá Suoma
beale sámeguovllu lassin maiddái Norgga
ja Ruoŧa bealde, ovdamearkka dihtii:
• oahpaheaddjin
• dutkin
• jorgaleaddjin
• doaimmaheaddjin
• oahppomateriála ráhkadeaddjin
• giellateknologan.
